maanantai 2. toukokuuta 2016

Vappupuhe

Hyvää vappua rakkaat ihmiset


Haluaisin kertoa teille iloisia uutisia, miten Suomessa tehdään politiikassa ratkaisuja, jotka lisäävät oikeudenmukaisuutta, hyvinvointia ja ihmisten mahdollisuuksia. En voi sitä teille kertoa, sillä valehtelisin.
Suomessa hallitus tekee ennennäkemättömän oikeistolaista politiikkaa. Mikä ei tietenkään ole ihme, sillä meillä on patamusta porvarihallitus. Hallitus tuuttaa ulos kerta toisensa jälkeen aina vaan heikompia esityksiä. Etelärannan herrat eivät ole varmaan märimmissä päiväunissaankaan uskoneet, että heidän toiveet toteutuisivat näin laajamittaisesti. Köyhät, työttömät, lapsiperheet, työntekijät, pienyrittäjät, eläkeläiset ja opiskelijat on potkaistu polvilleen anelemaan oikeutusta leipään ja veteen.


Oikeistolainen hallitus tekee oikeistolaista politiikkaa. Siihen kuuluu tuloerojen kasvattaminen, pääoman kasautuminen aina vaan pienemmälle joukolle ja päätöksenteon kaventaminen eliitille. Ei tässä mitään uutta ole. Kuripolitiikka, mistä harhaisesti talkoina puhutaan on epäoikeudenmukaista ja kohdistuu kaikkiin muihin kun niihin joilla olisi varaa antaa enemmän.


Hallituksen esitykset työttömyyden poistamiseksi ovat naurettavia. Uskovatko he itse siihen, että kurjistamalla ja nöyryyttämällä työttömiä tähän maahan syntyisi yhtään uutta työpaikkaa? Ei mitenkään. Leikkaamalla palkkoja ei tule yhtään enempää kauppoja tai työpaikkoja. Esimerkiksi teollisuuden kustannuksista vain viisitoista prosenttia on työvoimakustannuksia. Joten mantra, että nyt on tehtävä palkkojen alennus, jotta kilpailukyky saadaan nousuun on kusetusta. Mutta pirun hyvin on viesti mennyt läpi, kun yksi jos toinenkin duunari esittää, että voishan sitä tässä nyt palkkaa laskea kun on niin vaikeaa. Samaan aikaan kun jaetaan yritysten omistajille ennätyssuuria osionkoja. Raha, se taitaa motivoida rikasta erilailla kun köyhää.


Viennin sakkaaminen ei johdu työttömistä tai työntekijöiden ruokataukojen pituudesta, vaan siitä ettei kauppa käy. On tuotteita jotka eivät myy riittävästi. Tarvitaan politiikkaa, joka mahdollistaa tuotekehityksen ja paremman myynnin ja markkinoinnin. Turha myydä hevosenkenkiä jänikselle, ei se niitä tarvitse.


Hallitus väittää ettei ole vaihtoehtoja, että näin on toimittava ja että tämä olisi neutraalia asioiden hoitamista. EI OLE. Tällainen politiikka on aivan yhtä ideologista kuin on tämä minun puheeni. Tämän hetkinen oikeistolainen politiikka on näköalatonta ja syö lasten ja nuorten tulevaisuutta. Mikä voisi olla julmempaa kuin katkoa siivet opiskelulta ja tulevaisuudelta. Ei mikään.


Oikeistolaisessa häröilyssä kuulee usein lauseen: en minä ole saanut yhteiskunnalta mitään.
Ai ihanko totta, et yhtään mitään? Äitisi siis ei käynyt neuvolassa ja synnytti sinut yksin kotona? Sinä et ole elänyt rokotusten ansiosta turvallisessa ympäristössä, juonut puhdasta vettä ja kävellyt roskattomalla kadulla. Puhumattakaan lähes korruptiovapaasta mediasta ja virkamieskunnasta. Sekä laadukkaasta maksuttomasta koulutuksesta. Ja jos perustat yrityksen, mikä on maailman mittakaavassa verrattain todella helppoa, voit palkata koulutettuja ja perusterveitä työntekijöitä. Sinä olet saanut kaiken tältä yhteiskunnalta.


Hyvät kuulijat


Työelämä muuttuu siinä missä muukin maailma. Edelleen kuitenkin työntekijä myy työnantajalle osaamisensa. Muuttunut on kuitenkin työmarkkinoiden luonne, yhä enenevässä määrin työ yrittäjämäistyy, freelancermainen työ lisääntyy erityisesti luovilla aloilla, työntekijän tulee brändätä itsensä työmarkkinoille, globalisaatio ja ilmastonmuutos muokkaavat työmarkkinoita. Vasemmiston on oltava etunenässä esittämässä esityksiä jotka parantavat työntekijöiden, laajasti ajateltuna, asemaa. Ei voida odottaa, että mitähän tässä tapahtuu. Minimipalkka on yksi sellainen avaus.Suomessa on lähes neljännesmiljoonaa palkansaajaa, joiden palkoista ei sovita lainkaan työehtosopimuksilla ja joiden vähimmäispalkoista ammattiliitot eivät neuvottele ja on odotettavissa, että tämä määrä kasvaa työmarkkinoiden muuttuessa. Vasemmistoliitto esittääkin 10€ tuntipalkkaa minimipalkaksi.


Ay-aktiivit. Älkää olko huolissanne, tämä ei murra yleissitovuutta. Saksassa on käytössä minimipalkka ja kuten tiedämme, myös tiukka ja aloitteellinen ay-liike. Jos ay-liike ei ole kiinnostunut tästä työehtosopimusten ulkopuolelle jäävistä, niin kuka sitten on? Kyllä se on meidän tehtävä varmistaa, että työelämä on oikeudenmukainen meille kaikille.


Hyvät kuulijat


Ei riitä, että hallitus sikailee. Maailma on myllerryksessä muutenkin. Suomeen on tullut paljon turvapaikanhakijoita viime vuoden aikana. Maailman konfliktit eivät ole heidän syytään, hallituksen tekemisetkään eivät ole heidän syytään. Älä syytä tuntematonta ihmistä hallituksen leikkaus ja kuripolitiikasta. Syytä siitä hallitusta.
Emme voi antaa tuumaakaan periksi rasismille ja syrjinnälle. Vihalla on aina kohde, se voi olla joku vähemmistöryhmä tai se voit olla sinä.
Turvapaikanhakija ei ole syyllinen siihen, että hallitus leikkaa kuntien määrärahoja ja heikentää sitä myötä kunnallisia palveluita. Se, että hallitus on kykenemätön tekemään ratkaisuja jotka synnyttävät työpaikkoja ei ole turvapaikanhakijan tai maahanmuuttajan vika, se on hallituksen vika.
Älä anna epärehelliselle ihmisvihalle siementä ajatuksissasi.


Hyvät kuulijat


Tämä alkaa olemaan viimeinen taisto. Nyt jos koskaan meidän tulee järjestäytyä tiiviimmin.
Olkoon se omassa ammattiosastossa ja ammattiliitossa, puolueessa, kansalaisjärjestössä tai kansalaisliikkeessä.


Vain yhdessä meillä on mahdollisuus.  Mutta meillä on mahdollisuus jos otamme käsiimme sen vallan mikä meille kuuluu. Kansanvallan. Hyvää vappua kaikille ja voimia. Sitä me tullaan tämän hallituksen kanssa tarvitsemaan.

maanantai 14. maaliskuuta 2016

Valtuustoaloite maksuttomasta ehkäisystä alle 25-vuotiaille

Vuosi sitten teimme aloitteen maksuttomasta ehkäisystä alle 20-vuotiaille. Viranhaltijoiden kanssa aiheesta käytyjen keskustelujen pohjalta tarkennamme ja korjaamme aloitetta vastaamaan paremmin tarpeeseen.

Seksuaali- ja lisääntymisterveys on olennainen osa ihmisen terveyttä ja hyvinvointia ja siten merkittävä osa kansanterveyttä. Vaikka aborttien määrä onkin yleisesti ollut jo vuosia laskussa, lisääntymisterveyden edistämistä on syytä edelleen tehostaa. Toistuvien klamydiatartuntojen määrä on noussut. Tippuritartunnat ovat nousseet etenkin nuorten naisten keskuudessa. Lisäksi erityisesti maahanmuuttajien ja nuorten keskuudessa on puutteita seksuaaliterveystiedoissa. THL:n Sotkanet-palvelun tietojen mukaan Pirkanmaalla 8.- ja 9.-luokkalaisista 14,5 % kyselyyn vastanneista ei ollut käyttänyt ehkäisyä viime yhdynnässä. Eniten raskaudenkeskeytyksiä tehdään 20-24-vuotiaiden ikäluokassa. Tämän ikäluokan nuoret ovat usein vähävaraisia opiskelijoita, joille ehkäisyn hankkiminen voi olla kohtuuttoman kallista. Erityisesti ongelmana ovat toistuvat raskaudenkeskeytykset.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos esittää Seksuaali- ja lisääntymisterveyden toimintaohjelmassa 2014 - 2020, että kunnat tai kuntayhtymät tarjoaisivat alle 20-vuotiaille heidän valitsemansa ehkäisyn maksutta. Toimintaohjelmassa esitetään lukuisia toimenpiteitä nuorten ja aikuisten seksuaaliterveyden parantamiseen. Nuorille, kuten aikuisillekin, tulee olla tarjolla eri ehkäisyvälineitä, ja erityisesti nuorten miesten ehkäisytietoisuuteen täytyy panostaa.

Kunnat, jotka tällä hetkellä tarjoavat nuorille maksuttoman ehkäisyn, kertovat sen tuovan selvää säästöä. Rahaa säästyy aborttien määrän laskiessa, ja tarjoamalla maksuttomia kondomeja säästetään sukupuolitautien hoitomaksuissa. Säästön lisäksi järjestämällä nuorille maksuton ehkäisy sekä tarjoamalla riittävästi tietoa ehkäisyvälineiden käytöstä ja esimerkiksi hormonaalisen ehkäisyn vaikutuksista saadaan hyvinvoivia ja vastuullisia aikuisia.

Erityisesti kondomien jako kannattaa, koska ne ainoana ehkäisyvälineenä suojaavat sukupuolitaudeilta, niitä käytettäessä vastuu ehkäisystä jakautuu tasaisemmin tyttöjen ja poikien kesken, eivätkä hormonaaliset ehkäisymenetelmät sovi kaikille naisille. Kondomeja on oltava nykyistä laajemmin opiskelijaterveydenhuollossa ja nuorisotiloissa huomaamattomasti otettavissa. Tampereen kaupunki kuitenkin maksaa tällä hetkellä kondomeista ylihintaa. Kondomit maksavat kaupungille 0,45€, vaikka niitä saa markkinoilta alle 0,10€ hintaan. 

Aiemman aloitteemme maksuttomasta ehkäisystä alle 20-vuotiaille sijaan pidämme perusteltuna asettaa ikäraja 25 ikävuoteen saakka 20-24-vuotiaiden korkeiden raskaudenkeskeytyslukujen takia.
Esitämme, että Tampereen kaupunki ryhtyy tarjoamaan alle 25-vuotiaille maksuttoman ehkäisyn sekä panostaa erityisryhmien seksuaaliterveyteen. Lisäksi esitämme, että Tampereen kaupunki kilpailuttaa kondomihankinnan.

14.3.2016
Minna Minkkinen

Varpu Jutila

maanantai 14. joulukuuta 2015

Aloite sateenkaarinuorten hyvinvoinnin edistämiseksi

Valtuustoaloite 14.12.2015

Tampereella asuu tuhansia nuoria, jotka kuuluvat seksuaali- tai sukupuolivähemmistöihin. Heillä pitää olla oikeus käydä koulua, osallistua nuorisotoimintaan ja käyttää muita kaupungin palveluita pelkäämättä syrjintää.

Valitettavasti syrjimättömyys ei aina toteudu. Nuorisotutkimusseuran Hyvinvoiva sateenkaarinuori -tutkimushankkeen tulosten perusteella sateenkaarinuoret kokevat syrjintää sekä koulussa että sosiaali- ja terveyspalveluissa. Kouluissa heidän on vaikeaa saada tilaa kokemukselleen sukupuolestaan tai seksuaalisuudestaan. Sosiaali- ja terveyspalveluissa on pahimmillaan nuorilta saatettu evätä palveluita seksuaalisen suuntautumisen takia tai homoseksuaalisuus on voitu tulkita syyksi mielenterveyden ongelmiin. Aina nuoret eivät uskalla kertoa seksuaalisesta suuntautumisestaan työntekijöille, koska pelkäävät, ettei sitä osata kohdata asiallisesti.

Syrjivien ja epäasiallisten käytäntöjen takana voi olla tiedon ja osaamisen puute. Siksi sateenkaarinuorten asemaan voidaan vaikuttaa lisäämällä koulujen, nuorisotoimen ja sosiaali- ja terveyspalveluiden työntekijöiden tietoisuutta sukupuolen ja seksuaalisuuden moninaisuudesta.

Me allekirjoittaneet kaupunginvaltuutetut esitämme, että

– selvitetään nuorten kanssa työskentelevien työntekijöiden tarve koulutukseen sateenkaarinuorten kohtaamisesta.


– selvitetään mahdollisuus varmistaa koulutuksen ja perehdytyksen keinoin, että jokaisella nuorten kanssa työskentelevällä työntekijällä on vähintään perustiedot sukupuolen ja seksuaalisuuden moninaisuudesta.


keskiviikko 28. lokakuuta 2015

Maksuton ehkäisy säästää Raumalla, ei Tampereella

Valtuuston talousarviokokous lähestyy. Aloitteeseemme maksuttomasta ehkäisystä alle 20 -vuotiaille on annettu vastaus, jossa todetaan, että säästöt olisivat niin pienet lisäpanostukseen nähden, ettei kannata aloittaa maksutonta ehkäisyä nuorille. Hämmentävää on, miten muualla Suomessa on maksuttomalla ehkäisyllä saatu aikaan säästöjä, mutta Tampereella näin ei tapahtuisi.

Aloitevastaus kuvastaa hyvin Tampereen kaupungin viranhaltijoiden yleistä asennetta valtuustoaloitteita kohtaan. Aina löydetään selitykset, jonka mukaan kaikki on hyvin ja muutosta ei tarvita. Harvoin aloitteista innostutaan, että tässäpä oiva idea.

Erityisesti kiukuttaa se, että jatkuvasti vaaditaan säästöjä ja kun esittää toimenpiteen, jolla saadaan säästöä, sitä ei toteuteta ja vielä sanotaan sen tuovan lisäkustannuksia. Miten tämä voi mennä näinpäin? Odotan virhanhaltijoilta vastaukset ja julkaisen ne sitten täällä.

Helsingissä on käynnissä kuntalaisaloite maksuttomasta ehkäisystä. Saas nähdä, säästääkö vai viekö se Helsingiltä rahaa.

Alla kokonaisuudessa aloitevastaus ja siihen viranhaltioille lähettämäni lisäkysymykset.

Valtuustoaloite maksuttoman ehkäisyn tarjoamiseksi alle 20-vuotiaille – Varpu Jutila, Minna Minkkinen ym. (TRE: 2110/06.00.01/2015)

Ylilääkäri Tuire Sannisto ja suunnittelija Outi Kaljunen:
 ”Valtuutetut Jutila, Minkkinen ym. esittävät aloitteessaan, että Tampereen kaupunki ryhtyisi tarjoamaan alle 20-vuotiaille kaupunkilaisille maksutonta ehkäisyä sekä panostaisi erityisryhmien seksuaaliterveyteen. Aloitetta perustellaan yhtäältä nuorten seksuaaliterveyteen panostamisella ja toisaalta kunnan raskaudenkeskeytysten vähenemisestä saaduilla säästöillä.

Tampereella nuorten ehkäisyneuvonta ja ehkäisyn käyttämisen edistäminen nähdään tärkeänä, ja sitä pyritään edistämään monin eri tavoin useiden viranomaisten toimesta. Raskaudenehkäisyasiakkaita palvellaan kattavasti osana opiskeluterveydenhuollon, äitiysneuvolan sekä terveysasemien perustyötä. Kaupungin palveluista sekä nuorisoneuvolassa että ehkäisyneuvolassa on valtakunnallisestikin katsottuna tarjolla korkeatasoista raskauden ehkäisyn ja seksuaaliterveyden erityisosaamista. Riittävän ajoissa aloitettuna ja oikein toteutettuna ehkäisy hyödyttää sekä yksilöä että kuntaa organisaationa. Ehkäisymenetelmien saatavuudella ja jakelulla on merkitystä ehkäisyn käytön ja siten raskaudenkeskeytysten esiintyvyyden kannalta.

Tampereella annetaan jo tällä hetkellä ensimmäisen ehkäisyn aloituksen yhteydessä sekä synnytyksen tai raskaudenkeskeytyksen jälkeen ehkäisypillereitä, -renkaita tai -laastareita kolmen kuukauden ajaksi. Synnytyksen ja raskauden keskeytyksen jälkeen voidaan myös erityistilanteissa asettaa asiakkaalle maksutta pitkäaikaisia ehkäisymenetelmiä (kierukat, kapseli) mahdollisimman joustavasti toimien. Lisäksi nuorisoneuvolassa on ajoittain asetettu nuorille maksutta ehkäisykapseleita osana lääketieteen opiskelijoiden koulutusta. Opiskeluterveydenhuollossa ja nuorisoneuvolassa on pienimuotoista kondomien ilmaisjakelua vastaanottokäyntien yhteydessä.

Lähtökohtana maksuton ehkäisy, erityisesti nuorille, on kannatettava ja kansainvälisesti sekä Suomessa suositeltu periaate. Lääkelain (395/1987) mukaan terveyskeskuksista voidaan maksutta luovuttaa raskauden ehkäisyneuvontaan käytettäviä lääkkeitä. Kansanterveyslain voimaan tultua Lääkintöhallituksen ohjekirjeiden perusteella on useissa kunnissa jo vuosikymmenten ajan ehkäisyn aloituksen yhteydessä annettu ensimmäinen ehkäisymenetelmä käyttäjälle. Käytännöt ovat kuitenkin olleet kunnissa varsin kirjavia. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on suosittanut panostamista nuorten ohella myös tiettyjen erityisryhmien seksuaaliterveyden edistämiseen. Tällaisia ryhmiä ovat erilaisin sosiaalisin perustein valikoituvat ryhmät, kuten seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt, maahanmuuttajat ja seksityötä tekevät ihmiset. Lisäksi juuri synnyttäneiden vanhempien ehkäisyneuvontaan suositellaan lisäpanostuksia, jotta synnyttäjän terveydenkin mahdollisesti vaarantavilta suunnittelemattomilta uusilta raskauksilta voitaisiin välttyä aiempaa tehokkaammin.

Vaikka alle 20-vuotiaille tehtävien raskaudenkeskeytysten määrä on viime vuosina THL:n mukaan merkittävästi vähentynyt 2000-luvun alun tasosta, on toistuvien keskeytysten osuus kasvanut ja ne ovat painottuneet yhä nuoremmille. Valtakunnallisesti vuonna 2013 12 % alle 20-vuotiaista naisista, joille tehtiin raskaudenkeskeytys, operaatio oli tehty vähintään jo kerran aikaisemmin. Lisäksi raskaudenkeskeytykseen päätyneistä alle 20-vuotiaista hieman alle kolmannes (31,8 %) ei ollut käyttänyt mitään ehkäisyä.

Toistaiseksi Suomessa maksuttoman ehkäisyn nuorille tarjoavat ainakin Rauma, Tervola, Forssa ja Vantaa. Tulokset ovat olleet rohkaisevia. Positiivisia vaikutuksia on saatu raskaudenkeskeytysten ohella myös yleisen seksuaaliterveyden kohenemisena kohderyhmissä. Vantaa, Rauma ja Forssa tarjoavat maksutonta ehkäisyä alle 20-vuotiaille ja Tervola tietyin ehdoin alle 25-vuotiaille. Myös sukupuoli vaikuttaa maksuttoman ehkäisyn saatavuuteen: vain Rauma on toistaiseksi jakanut ilmaisia kondomeja pelkästään naisille suunnattujen ehkäisymenetelmien ohella tuoden näin myös nuoret miehet palvelun piiriin. Maksuttoman ehkäisyn käyttöönottoa selvitetään parhaillaan myös useissa kunnissa ympäri Suomea.

Tampereella asui Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2014 hieman alle 6 000 15–19-vuotiasta nuorta naista ja noin samansuuruinen määrä vastaavan ikäisiä nuoria miehiä. Luvuissa on siis kyse tamperelaisista, eikä esimerkiksi Tampereen kaupungin palveluiden piiriin kuuluvista koulu- tai opiskeluterveydenhuollon asiakkaista, joihin kuuluu myös ulkopaikkakuntalaisia nuoria. Mikäli ehkäisyn ilmaisjakeluun päädyttäisiin ja esimerkiksi kondomien jakelu toteutettaisiin opiskeluterveydenhuollon kautta, tulisi huomioida myös ulkokuntalaiset ainakin näiltä osin.

Kansallisen kouluterveyskyselyn mukaan vuonna 2013 seksuaalisesti aktiivisia nuoria Pirkanmaalla oli peruskouluikäisistä noin viidennes, lukion 1. ja 2. luokkalaisista 42 % ja ammattikoululaisista 64 %. Pirkanmaalaisista nuorista viimeisimmässä yhdynnässä ehkäisyä jätti käyttämättä kokonaan 14,4 % 8. ja 9. luokkalaisista, 8 % lukion 1. ja 2. luokkalaisista sekä 11.3 % ammatillisessa oppilaitoksessa opiskelevista.

Raskaudenkeskeytyksistä koitui Tampereen kaupungille kuluja vuonna 2014 Hatanpään sairaalassa omana tuotantona tehdyistä hoidoista sekä Pirkanmaan sairaanhoitopiiriltä ostetuista palveluista.  Pirkanmaan sairaanhoitopiiriltä ostettiin alle 30-vuotiaiden raskaudenkeskeytyksiin liittyviä palveluita vuonna 2014 yhteensä 55 618,95 eurolla asiakkaiden lukumäärän ollessa 45 henkilöä, joista alle 20-vuotiaiden osuus oli 11 217,70 euroa. Omassa tuotannossa raskaudenkeskeytyksiä tehtiin vuonna 2014 alle 30-vuotiaille yhteensä 483, joista ennen 12. raskausviikkoa tehtäviä lääkkeellisiä raskaudenkeskeytyksiä oli 423 ja myöhemmin suoritettavia raskaudenkeskeytyksiä 60. Laskennallisesti toimenpiteistä koitui 162 228 euron kustannukset, josta asiakkaiden maksuosuus oli 19 908,30 euroa. Alle 20-vuotiaille tehtiin 52 raskaudenkeskeytystä ja niiden kustannukset olivat 14 572 euroa, josta asiakasmaksujen osuus oli 1889,40 euroa. Täten nettokustannukset kunnalle olivat alle 30-vuotiaiden osalta 197 938,65 euroa, josta alle 20-vuotiaiden netto-osuus oli 23 900,30 euroa.

Nuorten osalta tilanne Tampereella on tällä hetkellä hyvä. Kaupungilla on tasokkaita, yksilöllisiä ja nuorisolähtöisiä palveluja, joita nuoret myös käyttävät. Nuorisoneuvolan ja opiskeluterveydenhuollon palvelujen tavoitettavuutta kehitetään edelleen muun muassa osana kaupungin sähköisten palvelujen kehittämistyötä. Valtaosa (noin 57 %) raskaudenkeskeytyksistä ja täten suurin säästöpotentiaali Tampereella painottuu 20–29-vuotiaden ikäluokkaan alle 20-vuotiaiden osuuden ollessa noin 8 % kaikista toimenpiteistä. Olemassa olevan tutkimusnäytönkin perusteella enemmän hyötyä voisi olla siitä, että ensimmäinen pitkäaikainen ehkäisymenetelmä sekä sellaisen aloittaminen synnytyksen ja raskaudenkeskeytyksen jälkeen olisi mahdollista tarjota kaikille asiakkaille maksutta. Nuorten osalta kondomien nykyistä laajempi jakelu voisi olla vaikuttavaa, mutta se vaatisi lisäpanostusta niin materiaaleihin kuin henkilöstövoimavaroihin.

 Maksuttoman ehkäisyn aiheuttamat kustannukset riippuvat paljolti toteutuksesta. Jos esimerkiksi puolelle 15–19-vuotiaiden ikäryhmään kuuluvista tamperelaisista nuorista miehistä jaettaisiin 50 kappaletta kondomeja vuodessa, kustannus olisi noin 222 000 euroa vuodessa (Hinta-arvio Tampereen Logistiikka/PSHP:n sairaala-apteekki 2012). Ehkäisypillereitä saa tällä hetkellä edullisesti sairaala-apteekista, mutta on ennakoitavissa, että kustannukset tulisivat jatkossa nousemaan.

Maksuttoman ehkäisyn tarjoaminen alle 20-vuotiaille parantaisi tamperelaisten nuorten seksuaaliterveyspalveluja, mutta se vaatisi tälläkin hetkellä vähintään 200 000 euron lisäpanostuksen tarvittavat materiaalit ja henkilöstö huomioiden. Panostuksella voitaisiin saavuttaa arviolta noin 10 000 euron säästö raskaudenkeskeytyksistä aiheutuvista välittömistä kustannuksista. Maksutonta ehkäisyä ei täten ole mahdollista toteuttaa kustannusneutraalisti ja talousarviossa ei ole varattu siihen varoja. Seksuaaliterveyspalveluja, myös erityisryhmien osalta, kehitetään kuitenkin jatkuvasti olemassa olevin resurssein. Kaupungissa on otettu vakavasti Kouluterveyskyselyssä esille tulleet nuorten riittämättömät seksuaaliterveystiedot. Toukokuussa 2015 toteutettiin Keskisen alueen yläkouluilla monitoimijainen toiminallinen SEPÄSE-seksuaali- ja päihdekasvatustapahtuma, jonka rohkaisevien kokemusten perusteella parhaillaan kartoitetaan mahdollisuuksia luoda tapahtumalle pysyvä, kaikki 8.-luokkalaiset tavoittava kaupungin oppilaitosten ja 3. sektorin toimijoiden toimintamalli osana terveystiedon opetusta.”

Viranhaltijoille lähettämäni lisäkysymykset

1. Raumalla on maksuttomalla ehkäisyllä saatu aikaan 100 000€ säästö. Teidän arvionne on, että Tampere säästäisi vain 10 000€. Mikä on Rauman ja Tampereen ero, että säästöt ja säästöarvio on näin erisuuruinen? 

2. Olisko kaupungin edullisempaa tarjota kaikille maksuton ehkäisy, ei vain nuorille? Paljonko tämä säästäisi? Viittaan lauseeseen Olemassa olevan tutkimusnäytönkin perusteella enemmän hyötyä voisi olla siitä, että ensimmäinen pitkäaikainen ehkäisymenetelmä sekä sellaisen aloittaminen synnytyksen ja raskaudenkeskeytyksen jälkeen olisi mahdollista tarjota kaikille asiakkaille maksutta.


3. Miten on mahdollista, että muissa kaupungeissa maksuton ehkäisy tuottaa säästöjä, mutta arvioitte, ettei se sitä tee Tampereella? 




tiistai 6. lokakuuta 2015

Kuripolitiikka ei ole turvapaikanhakijoiden syytä

Media on antanut viimeaikoina yllättävän paljon tilaa rasistisille kannanotoille ja möläytyksille. Haastatteluissa moni on vedonnut siihen, että koska oma kansa voi niin huonosti, tänne ei ole varaa tai syytä ottaa ketään muutakaan.
Haluaisin muistuttaa rasisteja parista faktasta. YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen mukaan jokaisella kotimaassaan vainon kohteeksi joutuneella on oikeus hakea ja saada kansainvälistä suojelua toisessa maassa. Suomi on sitoutunut tähän ihmisoikeuksien julistukseen. Suosittelen tutustumaan esimerkiksi Suomen Pakolaisavun sivuihin, joiden kautta on mahdollista tutustua tosiasioihin pakolaisuudesta tai maailman pakolaistilanteesta.

Toinen asia. Turvapaikanhakija ei päätä siitä, lakkautetaanko kyläkouluja tai kouluruokailua. Näistä päättävät poliitikot ja virkamiehet. Eräs mielenosoittaja oli vakuuttunut, että turvapaikanhakijat vievät kouluruuan.  Kouluruokailun lopettaminen ei ole valtion tai kunnan suunnitelmissa.  Ei ainakaan Tampereella.

Rasisti. Vihollisesi on väärä. Turvapaikanhakija ei tee tai toisin sanoen hänen täällä olonsa ei ole syy siihen, että valtio tekee tällä hetkellä raakaa talouskuripolitiikkaa. Työntekijän kurjistaminen ei ole turvapaikanhakijan vika, vaan oikeistolaista politiikkaa. Lapsilisäleikkaukset tai koulutuksesta leikkaaminen eivät ole turvapaikanhakijan syytä.  Päätöksiä leikkauksista tekee Suomen hallitus, jossa istuu oikeistolaisia herroja tekemässä päätöksiä.

Heikossa asemassa olevien ihmisten keskinäinen tappelu ei lopeta talouskuripolitiikkaa. Oikeisto ei näe mitään muita vaihtoehtoja kuin leikkaukset niiltä, jotka ovat omasta vaikutuspiiristään kaikista kauimpana - ei pääomalta, vaan työntekijöiltä, pienyrittäjiltä ja perheiltä.

Julkaistu Aamulehdessä 7.10.2015 

maanantai 10. elokuuta 2015

Rasismissa ei ole puolitietä

Monelle on tullut järkytyksenä, että rasismin vastaisessa mielenosoituksessa buuattiin rasistille. On vaadittu dialogia ja ymmärtämistä. Ensinnäkin, rasismissa ei ole puolitietä, jossa pitäisi tulla vastaan. Joko on rasismia tai sitä ei ole. Sama pätee ihmisoikeuksiin, ne kuuluvat jakamattomasti kaikille, ilman keskustelua puolitiestä tai osittaisista ihmisoikeuksista.  

On vaarallista lähteä vaatimaan ymmärrystä rasismille verhoiltuna dialogiin. Rasismille ja syrjinnälle ei tule antaa hyväksyntää missään.  Vai oliko Jyväskylän pahoinpitelyt mielestäsi dialoginen avaus keskusteluun?

Rasismille ja syrjinnälle ei koskaan ole perusteita. Siksi ei ole mahdollista, että rasismi-keskustelussa olisi saavutettavissa mitään konsensusta. Vai pitäisikö kimpassa istua alas ja miettiä, että ketä saa rasistisesti kohdella ja ketä ei? Rasismissa ei ole keskitietä, koska rasismista tulee päästä eroon. Vaatimus dialogista jättää alleen todellisen keskustelun rasismista.  On vaarallista pitää rasismia varteenotettavana keskusteluosapuolena. Se antaa kuvan, että on rasismi ja syrjintä olisi jossain määrin perusteltua ja sallittua. Sanon viimeisen kerran, ei ole.

Tarvitaan keskustelua miten pääsemme eroon rasismista. Kuinka poistamme rakenteellista rasismia, kuten rasismia työhönottotilanteessa? Kuinka oppisimme elämään sovussa keskenämme? Meistä kukaan ei omista oikeutta maapalloon.

Minna Minkkinen, yksi Tampereen Meillä on unelma mielenosoituksen järjestäjistä

Julkaistu Aamulehden mielipideosastolla 10.8.2015

maanantai 13. huhtikuuta 2015

Hajanaisia ajatuksia tilaaja-tuottajamallin kehittämisestä

Tampereen kaupungilla on käytössä tilaaja-tuottajamalli (tiltu), joka on nyt laajasti arvioitu. Valtuuston on määrä jossain vaiheessa aiheesta keskustella, mutta ryhmiltä odotetaan näkemystä 17.4. mennessä. Pidän huonona valmisteluna sitä, että yksi valtuustokauden tärkeimmistä asioista laitetaan käsittelyyn juuri eduskuntavaalien alla. Vaalit saavat ymmärrettävästikin kaiken huomion ja hallintomallikeskustelu jäänee sivunäyttelijän rooliin.  Tässä kuitenkin muutamia hajanaisia ajatuksia raportin pohjalta.

Mielestäni tiltun keskeisin ongelma on, että se on vähän kuin isojen lasten monopoli-leikki. Keskeisin työväline on palvelusopimukset tilaajan ja tuottajan välillä.  Kaupungin suurimman menoerän muodostavat kuitenkin henkilöstömenot. Palvelusopimuksilla ei vaikuteta henkilöstöpolitiikkaan.  Raportin mukaan kaupungilla on paljon parannettavaa nimenomaan henkilöstöpolitiikassa. Olisi siis ehkä syytä purkaa tilaaja-tuottajamallia nimenomaan kunnan omissa palveluissa, jos sillä saavutetaan parempaa henkilöstöpolitiikkaa. Samalla poistuisivat tuottajapuolen johtokunnat. Lautakuntien ja oman tuotannon tulee lähentyä eikä erkaantua, kuten nyt on tapahtunut. Kaikki toimivat samoilla rahoilla saman työnantajan palveluksessa, eikä ole siis tarpeen leikkiä monopolia.

Olen jo pitkään kritisoinut tilaaja-tuottajamallin heikkouksia, kuten toimimatonta asiakaslähtöisyyttä ja vastuunpakoilua. Työssäni sosiaali- ja terveysalalla olen nähnyt mallin varjopuolet, jotka raportissakin nousevat esille.  Palvelut suunnitellaan asiantuntija- ja organisaatiolähtöisesti, ei kuntalaisten tarpeista käsin. Toimijoita kohdellaan eriarvoisesti, oma tuotanto on maksumiehenä säästöissä, toisin kun ulkopuoliset tuottajat. Henkilöstön kokemukset heikosta johtamisesta vastaavat sitä kuvaa, mitä kaupungin henkilöstöpolitiikasta kuulen henkilöstöltä toistuvasti.

Koko raportissa nousee esille asiakaslähtöisyy, kuinka se on ollut tiltun tavoittena ja kuinka se todellisuudessa on toteutunut. Haluaisin nähdä tulevaisuuden hallintomallin sellaisena, jossa tulevaisuuden palvelut rakennetaan asiakkaiden ja kuntalaisten tarpeista käsin, ei hallinnon. Olisi hienoa jos vihdoinkin päästäisiin esimerkiksi päihdepalveluissa tilanteeseen, jossa valta tilaajan edustamalta asiakasohjaus Loistolta palautettaisiin asiakkaalle. Tämän tulisi tapahtua siten, että asiakas saisi itse päättää kuntoutuksestaan.


Vain muutos on pysyvää. Maailma muuttuu ja ihmiset sen myötä. Kuntalaisten osallistumiselle on luotava ennakkoluulottomasti uusia osallistumismahdollisuuksia ja kaupungin on annettava kehittyä myös ilman strategiaa. Tilaaja-tuottajamalli on väistämättäkin muutoksen edessä, nykyisessä mallissa on hyviä puolia, mutta myös heikkouksia. Tulevaisuudessa Tampereen hallintomallin tulee olla sellainen, joka mahdollistaa kaupungin kehittämisen, on kevytrakenteinen ja kuntalaiset mukaanottava. Emme tarvitse mallia, jossa henkilökunta ei pääse vaikuttamaan työhönsä. Tai mallia jossa keskiössä on hallinto, ei palvelut, ympäristö ja ihmiset. Tampereen kaupungin tulee olla demokraattisesti johdettu tolkun kaupunki.